Saan olla uusi ruukku.

Eilen olin viettämässä iltaa muutaman työkaverin kanssa. Kotiin lähtiessä annoin kyydin jatkoille lähtijöille kaupunkiin. Eräs työkaveri sanoi minulle ennen lähtöä, että "Sinuun minä olen tutustunut ennenkaikkea facebookin kautta, ja täytyy sanoa, että kunnioitan sinua ihmisenä ja arvostan mielipiteitäsi". Olin tottakai otettu näistä sanoista, mutta kotiin ajellessani mietin, että tietäisipä vaan mitä tekoja minullakin on menneisyydessä, että en ole kyllä kenenkään kunnioituksen arvoinen ihminen.. Tänä aamuna herätessä mietin samaa asiaa ja nyt virkeämmällä mielellä muistin, että SE ENTINEN MINÄ ON POISSA! Jeesus sovitti kaikki syntini! Ne on pois pyyhitty! Minä olin mieheni vitsikkäin sanoin ennen kissan juottoastia, ja nyt Herran kädessä muotoiltu ruukku. Jeesuskaan ei muistele minun entisiä tekojani ja syntejäni, ne on kaikki unhoitettu, miksi en siis jo unohtaisi itsekin! Minä olen nyt tämä nainen ja tämä astia, joka on täysin uusi entiseen verrattuna, ja se pitää sisällään aivan erilaista vettä kuin ennen. Olen ylpeästi nyt tämä ruukku ja tätä en halua säröille enää koskaan. Haluan täytää ruukkuani elävällä vedellä. Kiitos Jeesukselle, joka antaa synnit anteeksi ja tekee meistä uuden ihmisen. Ja meille kaikillehan on annettu tämä sama arvo ja mahdollisuus, kiitos siitä!

Loppuun vielä kappale, joka nousi mieleeni aamulla.

Olen särkynyt saviruukku
Pala palalta murtui pois
Vain ihmettelin ja itkin
En millään murtunut ois

Sinä Herra minut murskasit
Vaan talletit kaikki palat
Niin paljon minua rakastit
Tahdoit uutta kokonaan

Anna savelle uusi muoto
Tee minusta uusi ruukku
Niin rakkautesi nyt näytät
Taas murtunutta käytät

Tahdon kertoa särkyneille
Ei siruja heitetä pois
Kallista halpa savikin
Mestarin kädessä ois
Mestarin kädessä ois