keskiviikko 1. lokakuuta 2014
Rakastakaa toisianne
Yksin laivaa luotsaat päällä veen,
ja seilaat merta karikkoineen.
Yhä uskotko sä ihmeeseen,
sut yksin luotiin päälle synkän veen?
Alla taivaan myrskypilvien,
raivoavan meren aaltojen.
Yksin luotsaat kohti satamaa,
vaik karikolla ylpeys riisutaan.
Ja aallot kuiskaa:
Rakastakaa toisianne,
ja kaikki anteeksi antakaa,
pitäkää huolta toisistanne,
toinen toistanne kantakaa.
Älköön viha koskaan saavuttako sydämiänne,
vaan aina anteeksi antakaa,
rakastakaa toinen toisianne,
ja toisistanne huolehtikaa.
Yllä meren suurten aaltojen,
näät perääntyvän parven lintujen.
Muutos kuuluu epätoivoinen,
oi jospa oisit taivaan lintunen.
Ei yksi lintu vielä kesää tee,
vaan parvessa ne aina liitelee,
ei yksin jaksa lintu yksikään,
siksihän ne liitää keskenään.
Ja aallot kuiskaa:
Rakastakaa toisianne,
ja kaikki anteeksi antakaa,
pitäkää huolta toisistanne,
toinen toistanne kantakaa.
Älköön viha koskaan saavuttako sydämiänne,
vaan aina anteeksi antakaa,
rakastakaa toinen toisianne,
ja toisistanne huolehtikaa.
Luo katse taivaan tähtikarttoihin,
on tähtiäkin taivaan tuhansin.
Vaik yksinäisinä me synnytään,
ei yksin luotu tänne yhtäkään.
Ja taivas kuiskaa:
rakastakaa toisianne
ja kaikki anteeksi antakaa
pitäkää huolta toisistanne
toinen toistanne kantakaa.
Älköön viha koskaan saavuttako sydämiänne,
vaan aina anteeksi antakaa,
rakastakaa toinen toisianne,
ja toisistanne huolehtikaa.
Ja aallot kuiskaa:
Rakastakaa toisianne,
ja kaikki anteeksi antakaa,
pitäkää huolta toisistanne,
toinen toistanne kantakaa.
Älköön viha koskaan saavuttako sydämiänne,
vaan aina anteeksi antakaa,
rakastakaa toinen toisianne,
ja toisistanne huolehtikaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)