Viime vuonna olin äidin ja siskon kanssa Bulgariassa viikon. Hotellimme oli Sunny Beachilla. Tosi ihana huoneistohotelli, kaunis ja rauhallinen. Nessebarin vanhakaupunki oli suosikkimme! Kävimme siellä jokapäivä vähintään iltaisin syömässä. Lomaan kuului aurinottoa, uintia, shoppailua, pyöräilyä Bulgarian maaseudulla, vesipuisto, hyvää ruokaa ja rentoa yhdessäoloa ja maisemien ja rakennuksien ihastelua.
Tänä vuonna lähdemme samalla porukalla Sallaan! Luvassa siis mm. poroja, ruuhitunturin kierros, Rovaniemi, Sallatunturi, Ämmin lähde, poronkäristys, patikointi, Salmijoen kuru, Kaunnisharju, Palotunturi ja Aatsinginhauta.
Mieheni ei ole kovin innokas matkustelija, etenkään tällaisille lomille, ja toiseksi hän on kesäkuun vielä töissä. Minulla oli viime vuonna kesäkuun alku lomaa ja tänä vuonna juhannuksesta heinäkuun puoleen väliin, joten tämä Lapin matka sijoittuu kesäkuulle, kun mieheni on vielä töissä, niinkuin viime vuodenkin reissu. Heinäkuussa sitten teemme jonkin lyhyemmän reissun kahdestaan, luultavamminkin etelä-suomeen mieheni sukulaisten luokse.
Olen niin innoissani tästä Lapin liikunnallisesta ja luonnon läheisestä lomasta! Olen jo miettinyt mitä pakkaan mukaan reissuun: hernekeittoa, tummaa suklaata, teetä, termoskannu, hyttysmyrkkyä, kirjoja, päiväkirja, kamera, videoakamera, tuulipuku, lenkkarit, makkaraa, selkäreppu, tulitikut, ja reipasta ja iloista mieltä!
Viime päivät on ollu hieman ahdistavia.. Menkat myöhässä jo kaksi viikkoa, mutta raskaustestit negatiivisia.. eikä ole sellainen olokaan että olisin nyt raskaana ollut, mutta pitihän niitä silti useampi tehdä... Mutta kyllä siis vihaan tätä kroppaa! Viime vuosi keskenmenoja ja tänä vuonna pitkäksi venyneitä kuukautiskiertoja.. Joka tarkoittaa, että munasolua ei ole irronnut. No onneksi on elämässä näitä kivojakin asioita, matkoja ja ystäviä.. Töissäkin on ollut viime aikoina kirjaimellisesti hauskaa! Kiitos ihanien työkavereiden. Onneksi olen päässyt noin mahtavaan työyhteisöön, jossa huumorikukkii ja töissä viihtyy.
Huomenna työpäivän jälkeen menen illalla seurakunnan pitkäperjantain ehtoollisjuhlaan, jossa on puhumassa seurakuntamme uusi pastoriehdokas. Odotan jännityksellä ja innolla, millainen ihminen tämä ehdokas on! Mieheni lähtee puolestaan kaveriensa kanssa mökkireissulle, minä kun olen koko pääsiäisen töissä.
Pitää vielä lopuksi kehua rakasta miestäni. Hän on kyllä maailman ihanin mies. Kiitos Herralle, että löysimme toisemme ja kiitos, että saamme yhdessä kasvaa uskossa ja avioliitossamme toinen toistamme kaikessa tukien.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti